Tiistaina 26.1. pidettiin toistamiseen hyväksi haukuttu Motivan sivuainepaneeli, jossa meidän omat opiskelijat kertoivat kuulijoille paneelinomaisesti omista sivuainevalinnoistaan. Lisäksi suunnittelija Kaisa Karhu piti paneelin alussa hyödyllisen esityksen sivuaineiden merkityksestä, jota kuuntelimme samalla hyvää pullaa mutustaen.
Sivuainepaneelissa olivat mukana seuraavat sivuaineet ja esittelijät:
Ulla Kankaala: nais- ja sukupuolentutkimus
Tuomas Soini: sosiologia
Nina Tervo: koulutusteknologia/LET Learning educational technonology
Niina Marostenmäki: työ- ja organisaatiopsykologia
Anna-Leena Kontio: erityispedagogiikka
Heli Marin: esi- ja alkuopetus
Suvi Poikela: kauppatieteet
Tiia Enckell: opettajan pedagogiset opinnot
Jokainen panelisti vastasi vuorollaan neljään kysymykseen:
- Millainen sivuaineen sisältö oli?
- Miksi hait kyseiseen sivuaineeseen?
- Kenelle suosittelisit kyseistä kokonaisuutta?
- Vastasiko sivuaine odotuksiasi ja koitko siitä olleen hyötyä tulevaisuutta/ammattia ajatellen?
Alla koonnit panelistien vastauksista, valkkaa itseäsi kiinnostavimmat tai lue kaikki, saatat yllättyä ja saada uusia kiinnostuksen kohteita!
Ulla Kankaala (nais- ja sukupuolentutkimus):
1. Millainen sivuaineen sisältö oli?
Perusopinnot (25 op) koostuvat erilaisista nais- ja sukupuolentutkimuksen pääteemoja käsittelevistä kursseista. Kursseja on tarjolla 6, joista valitaan suoritettavaksi viisi. Peruskurssi, jolla esitellään yleisesti tutkimusalaa ja sen käsitteistöä sekä pintapuolisesti eri teemoja, on kaikille pakollinen. Muut tarjolla olevat kurssit ovat Valta, normittaminen ja sosiaaliset suhteet, Seksuaalisuus ja ruumiillisuus, Mies- ja maskuliinisuustutkimus, Populaarikulttuuri ja media sekä Väkivalta ja välittävän myötäelämisen lähtökohtia. Joitain kursseja on mahdollista suorittaa myös Hilma-verkoston kautta muista yliopistoista.
Kursseja on mahdollista suorittaa kirjatenteillä, mutta peruskurssi on luentopohjainen. Myös muista kursseista on vaihtelevasti tarjolla kontaktiopetusta, joka toteutetaan usein yhteistyössä muiden tutkimusalojen kanssa (esimerkiksi elokuvatutkimus ja kirjallisuus). Luentoja sisältävillä kursseilla suoritustapana ovat usein esseet, oppimispäiväkirjat, pari- tai ryhmätyöt sekä osallistuminen erilaisille vierialuille (itse olen osallistunut esimerkiksi Ruumiillisuus -kurssilla tanssinäytökseen ja Mies ja maskuliinisuus -kurssilla dokumenttielokuvan esitykseen). Luennoilla keskustellaan paljon ja teoriaa pyritään käsittelemään ajankohtaisten ilmiöiden kautta.
3. Kenelle suosittelisit kyseistä kokonaisuutta?
Nais- ja sukupuolentutkimuksen perusopinnot on erittäin yleissivistävä kokonaisuus, jota suosittelisin aivan kaikille. Nykyaikana melkeinpä alalla kuin alalla edellytetään toimimista tiiviisti yhdessä toisten ihmisten kanssa ja kyky havaita tiedostamattomia sukupuolittuneita ilmiöitä tai huomioida tasa-arvo osana arkea sekä työelämää on mielestäni tärkeää. Esimerkiksi koulumaailmaan työllistyvillä näkisin opintokoknaisuuden erittäin hyödyllisenä. Opetushenkilökunta on avainasemassa ehkäisemään ja purkamaan monia helposti piiloon jääviä eriarvoisuuden muotoja eri ihmisryhmien välillä.
4. Vastasiko sivuaine odotuksiasi ja koitko siitä olleen hyötyä tulevaisuutta/ammattia ajatellen?
Olin aavistuksen ennakkoluuloinen tutkimusalaa kohtaan ennen opintojen aloittamista. Pelkäsin kurssien ja keskustelujen olevan äärifeministisiä ja jotenkin hirvittävän naislähtöisiä, mutta huomasin pian teemojen olevan paljon laajempia. Huomio kiinnittyy pelkän nais-mies -vastakkainasettelun sijaan kaikenlaiseen eriarvoisuuteen ja sen pohtimiseen, kuinka muunmuassa yksilöllinen kohtaaminen, tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus voisivat toteutua kaikkien ihmisten kohdalla. Uskon opintojen kautta hahmottuneiden uusien näkökulmien ja taitojen hyödyttävän minua monella tapaa tulevaisuudessa.
Tuomas Soini (sosiologia):
1. Millainen sivuaineen sisältö oli?
Sosiologian sivuaine koostuu sosiologian perusopinnoista, eli 25 opintopisteestä. Kursseja ovat ainakin Sosiologian peruskurssi, Rasismin ja monikulttuurisuuden sosiologia, Sosiologinen referaattiseminaari, Metodologia ja metodiikka, Perhe- ja ikäkausitutkimus ja Globalisaatio. Päivitettyä listausta ei tällä hetkellä mistään näytä löytyvän, niin en pysty tarkistamaan varmaksi näiden kurssien tarjontaa esimerkiksi tällä lukuvuodelle. Joka tapauksessa, kurssit ovat viiden opintopisteen kokonaisuuksia ja niitä pitää käydä siis viisi. Pakollisia ovat peruskurssi, referaattiseminaari sekä metodologia-kurssi. Loput kaksi saa valita oman mielenkiinnon mukaan. Kaikista kursseista ei järjestetä luentosarjoja, vaan suoritusmuoto on silloin kirjatentti.
Sosiologia on siis tiede, joka käsittelee ihmisen toimintaa yksilön, ryhmien sekä laajemmin ajateltuna vaikkapa valtioiden toimintaa. Peruskurssilla käydään läpi sosiologian klassikoita ja selvitetään sosiologian juuria. Peruskurssilta saa siis oikein hyvän kuvan tieteenalan suuntauksista ja pääajatuksista. Referaattiseminaarikurssilla valitaan vapaasti jokin sosiologinen teos, josta tehdään seminaarityö ja esitetään muulle ryhmälle. Muut perusopintojen kurssien nimet kertovatkin hyvin paljon niiden sisällöistä, joten ala niitä sen enempää avaamaan.
2. Miksi hait kyseiseen sivuaineeseen?
Hain sosiologian sivuaineeseen, koska kiinnostuin sosiologiasta kasvatussosiologian kurssilla, joka kuuluu pakollisiin kasvatustieteen perusopintoihin. Sivuaineeseen oli myös helppo mennä, koska kyseessä on vapaa sivuaine, jolloin pelkkä kursseille ilmoittautuminen riitti. Päätinkin siis lähteä katsomaan peruskurssille, olisiko sosiologia se ”mun juttu” ja kyllä se oli, joten siitä oli helppo jatkaa muille kursseille.
3. Kenelle suosittelisit kyseistä kokonaisuutta?
Suosittelisin sosiologian sivuainetta rehellisesti ja vilpittömästi kaikille meidän opiskelijoillemme sekä ainakin luokanopettajaopiskelijoille. Sivuaine on antanut erittäin paljon työkaluja analysoida ryhmien ja yhteisöjen toimintaa, esimerkiksi juuri luokkahuoneiden, kokonaisten koulujen sekä koulujärjestelmän toimintaa. Jokaisen on hyvä huomata, kuinka monitieteinen tieteenala kasvatustiede onkaan ja kuinka sosiologia on yksi niistä tieteistä, joka niin sanotusti ostuu erittäin lähelle. Kasvatustieteen, kasvatuspsykologian ja sosiologian rajanvetoa on välillä haastavaa tehdä, ja kaikki tukevat mainiosti toisiaan.
4. Vastasiko sivuaine odotuksiasi ja koitko siitä olleen hyötyä tulevaisuutta/ammattia ajatellen?
Uskon, että mikäli haluan työskennellä tulevaisuudessa vaikkapa koulumaailmassa tai missä tahansa koulutus- ja ohjaustehtävissä, tulen tarvitsemaan sosiologista osaamista ammatissani. Sivuaine vastasi odotuksiani hyvin ja suurta plussaa oli viisas professori sekä tosi mukavat opettajat 🙂
Nina Tervo (koulutusteknologia):
1. Millainen sivuaineen sisältö oli?
Koulutusteknologian sisältö käsitteli sitä miten ihminen oppii, mitä on yhteisöllinen oppiminen ja miten elektroniikkaa käytetään pedagogisessa mielessä. Kaikesta tästä teoriaa (tottakai) ja käytännön harjoitteluja (Wuhuu!). Sivuaine painottui todella paljon teknologian käytännön soveltamiseen, ja siihen kuinka ryhmä todella oppii yhdessä- ei vain ”leikkaa-liimaa”-periaatteella. Lisäksi opimme mikä ero on noviisilla ja ekspertillä kun on kyse uuden asian oppimisesta. Ryhmätöitä oli paljon ja saimme tehdä pajon käytännön esitelmiä. Minulla on yhä tallessa ryhmämme video siitä kuinka kinkku paistetaan yhteisöllisesti. Huumori on enemmän kuin sallittu näillä kursseilla!
Kursseja oli neljä: Johdatus oppimiseen ja koulutusteknologiaan (5op), Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö (7op), Designing technology-enhanced learning (7op) sekä Koulutusprojektit (6op).
Koulutusprojektit- kurssilla pääsimme toteuttamaan projektityön oikealle firmalle, joka kamppaili jonkin ongelman kanssa. Oma ryhmäni perehtyi siihen miten verkkokurssien miellyttävyyttä voidaan parantaa ja kuinka näissä varmistetaan mahdollisimman tehokas oppiminen. Käytimme pelillisen oppimisen ideologiaa sekä tarjosimme teoriaa siitä miten ihminen todella oppii – mielekkäästi ja pysyvästi.
2. Miksi hait kyseiseen sivuaineeseen?
Hain koska koulutusteknologia kuulosti kiinnostavalta. Minulla ei ollut hajua siitä miten hyödyn siitä tulevaisuudessa, mutta arvasin että sivuaine vastaa nykyajan kysyntää työmarkkinoilla. Tekninen osaaminen on tänä päivänä hyvin haluttua kaikissa mahdollisissa työympäristöissä.
3. Kenelle suosittelisit kyseistä kokonaisuutta?
Suosittelen sivuainetta lähes kaikille – erityisesti pedagogiikkaa opiskeleville, työelämän hallinnollisista asioista kiinnostuneille, kouluttajille ja suunnittelijoille, sekä monille muillekin pääaineesta riippumatta. Kurssi oli hyvin monikulttuurinen ja opetuskielenä oli pääosin englanti. Tämä tuotti päänvaivaa ensimmäisen oppimispäiväkirjan ajan, muta sen jälkeen englanninkielen käyttö alkoi sujua kuin itsestään.
4. Vastasiko sivuaine odotuksiasi ja koitko siitä olleen hyötyä tulevaisuutta/ammattia ajatellen?
Kursseista on ollut minulle paljon hyötyä. Aloitin sivuaineen tietämättömänä mitä tuleman pitää, ja lähdin voittajana. Teen jatkuvasti eri töitä opintojeni ohella ja koulutusteknologiasta mainitessani kaikki työnantajat kiinnostuvat lähes poikkeuksetta. Koulutusteknologia on sivuaine millä saa itsensä erottumaan, varsinkin kun tämän päivän työpaikat vaativat yhä enemmän tietoteknistä sekä somemaailman osaamista. Projekti-, verkosto- sekä yhteistyöosaamiseni kehittyi valtavasti ja nyt tiedän kuinka voin hyödyntää sosiaalista mediaa esimerkiksi opetuksessa. Tästä on hyvä lähteä kauppatieteen markkinointikurssille jossa käsitellään sosiaalista mediaa markkinointiväylänä!
Opettajia unohtamatta – teen jatkuvasti opettajan sijaisuuksia ja kannattaa muistaa että teknologian opetuskäyttö sisältyy 2016 vuoden opetussuunnitelmaan(tabletit, älytaulut, internet ja niiden soveltaminen opetuksessa). Kurssien ryhmätöiden sisältö on aikalailla vapaasti valittavissa, opettajat voivat tehdä opetukseen liittyviä tehtäviä, businessmaailmasta kiinnostuneet voivat tehdä tehtävistään enemmän työelämään liittyviä. Monille tehtäville on annettu tietyt raamit mutta sisällön saa tuottaa itse.
Suosittelen siis kaikille ja hyviä opintoja till allihopa!
Niina Marostenmäki (työ- ja organisaatiopsykologia):
1. Millainen sivuaineen sisältö oli?
Sivuaineen sisältö on hyvin monipuolinen, ja perusopintokokonaisuus (25op) sisältää muun muassa seuraavanlaisia kursseja: oppiva ja kehittyvä organisaatio, työ- ja psyykkinen hyvinvointi, eri-ikäiset työyhteisössä, viestintä ja vuorovaikutus työyhteisössä, ratkaisukeskeinen ajattelu ja toiminta, organisaatioiden johtaminen, sekä johdatukset organisaatio- ja sosiaalipsykologiaan. Jokainen kurssi suoritetaan verkko-opintoina oppimisympäristössä, jonne kotosalla tehdyt esseet lisätään palautuslaatikkoon. Lähes jokaisen kurssin kohdalla sai valita tosi monista vaihtoehdoista mieluisimman aiheen, josta halusi oppimistehtävän tai tehtävät kirjoittaa.
2. Miksi hait kyseiseen sivuaineeseen?
Halusin käytännönläheisen sivuaineen joka liittyisi psykologiaan. Olen kiinnostunut psykologian lisäksi johtamisesta ja työhyvinvoinnista, niin kaikki tämän sivuaineen teemat pyörivät omien kiinnostuksen kohteiden ympärillä. Todella mieluista on ollut myös se, että kursseja saa suorittaa omaan tahtiin verkossa, ja kursseissa on monia eri vaihtoehtoja joista valita miten haluaa suorittaa.
3. Kenelle suosittelisit kyseistä kokonaisuutta?
Suosittelen niille, jotka haluavat käytännönläheisen sivuaineen ja kykenevät työskentelemään itsenäisesti, sillä verkossa opiskeleminen yksinään vaatii melko paljon suunnittelua ja aikatauluttamista.
4. Vastasiko sivuaine odotuksiasi ja koitko siitä olleen hyötyä tulevaisuutta/ammattia ajatellen?
Vastasi tosi hyvin odotuksia, olin jopa positiivisesti yllättynyt monipuolisesta aihetarjonnasta. Koen sivuaineesta olevan todella paljon hyötyä juuri käytännönläheisten teemojen ja tehtävien takia, ja uusien asioiden lisäksi olen oppinut paljon myös itsestäni opiskelijana ja ajankäyttäjänä koska opiskelu on niin itsenäistä. Kurssien vetäjät ovat myös antaneet kirjallista palautetta tehtävistä, mikä on auttanut huomaamaan niitä asioita mitkä ovat olleet tehtävissä hyviä, ja mihin olisi voinut vielä panostaa enemmän.
Anna-Leena Kontio (erityispedagogiikka):
1. Millainen sivuaineen sisältö oli?
Sivuaine koostuu viidestä 5 opintopisteen kurssista, muodostaen yhteensä 25 opintopisteen kokonaisuuden.
Kurssit:
Erityispedagogiikan peruskurssi
Erityiskasvatus elämänkulussa
Kielen ja kommunikaation haasteet
Oppimisen moninaisuus
Tavoitteena on antaa asennetta, tietoja ja taitoja kohdata erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä.
Opintojen toteutus näin kasvatustieteilijän näkökulmasta oli hyvin käytännön läheistä, sisältää case-esimerkkejä, vierailuja ja teoriaa.
2. Miksi hait kyseiseen sivuaineeseen?
Kiinnostukseni erityispedagogiikkaan lähti siitä, että lähipiiristä nämä teemat oli tuttuja ja oli kiinnostavaa lähteä opiskelemaan lisää.
3. Kenelle suosittelisit kyseistä kokonaisuutta?’
Erkan sivuaineeseen kannattaa hakea mikäli erkka kiinnostaa. Erityispedagogiikka tulee tulevaisuudessa ottamaan vielä suurempaa roolia ihan jokaisella työpaikalla, joten sivuaineesta ei voi olla haittaa. Mahdollisuus vierailuihin ja mielenkiintoisiin case tapauksiin tutustuminen on opintojen suola.
4. Vastasiko sivuaine odotuksiasi ja koitko siitä olleen hyötyä tulevaisuutta/ammattia ajatellen?
Tulevaisuudessa työnantaja varmasti arvostaa erityispedagogiikan osaamista, oli toimenkuva sitten koulumaailmassa, kehitystyössä tai järjestöissä yms. Luennot kuitenkin suunnattu liikaa edelleen koulumaailmaan ja erityisesti luokkakontekstiin. Se vähän turhautti, sillä erityispedagogiikka on paljon muutakin kuin luokassa tapahtuvaan opetukseen liittyvää. Mielenkiintoisimpa asioita oli juurikin case-tapaukset, vierailut ja käydyt keskustelut. Koin siis, että sivuaineesta on hyötyä ja sitä mieltä on varmasti moni muukin, sillä kyseessä on niin haluttu sivuaine. Erityispedagogiikka vastasi osittain odotuksiani
Heli Marin (esi- ja alkuopetus):
1. Millainen sivuaineen sisältö oli?
Kyseinen sivuaine on siitä erilainen, ettei se suoraan kuulu kasvatustieteiden perinteisiin sivuaineisiin vaan on suunnattu enemmän luokanopettajaksi ja varhaiskasvatusopettajiksi opiskeleville. Sivuaine on jaettu syksylle ja keväälle niin, että syksyn kursseina ovat liikunta, kuvaamataito, matematiikka, musiikki sekä esi- ja alkuopetuksen pedagogiikka -luentosarja. Kevään kursseja ovat taas äidinkieli, uskonto, tekninen ja tekstiili, kitaransoitto, lastentanssi sekä lapsen kasvu ja kehitys -luentosarja. Lisäksi kevään aikana toteutetaan projekti, joka toimii ns. sivuaineen lopputyönä ja yhdistää eri kurssien sisältöä.
Vaikka kokonaisuuteen kuului tyypillisiä kouluaineita, ei kursseilla kuitenkaan opeteltu laskemaan jakokulmaa tai suoritettu lihaskuntotestejä, vaan kävimme kursseilla läpi erilaisia leikkejä, testejä, tehtäviä ja ryhmätöitä, joiden avulla ko. ainetta voitaisiin opettaa mielekkäällä tavalla esi- ja alkuopetusikäisille lapsille. Esimerkiksi matematiikassa pidimme ryhmissä Tiedepäivät eräällä ala-asteella, missä lapset kiersivät pitämiämme rasteja liittyen matematiikkan ja luonnontieteisiin. Liikunnassa taas kävimme pareittain pitämässä eri päiväkodeissa sisä- ja ulkoliikuntatuokiot eskareille, sekä observoimassa saman ikäisten toimintaa päiväkodissa muutaman päivän ajan. Lopputyönä toimiva projekti pidetään myös ryhmittäin eri kouluilla ja vierailujen aikana lasten kanssa työskennellään valitun teeman mukaisesti eri oppiaineita ja oppimaamme hyödyntäen.
Hyvin paljon käytäntyöä siis tiedossa, mutta teorialuentoja oli sekä syksyllä että keväällä, ja niistä tehtiin raportteja/oppimispäiväkirjoja. Toki esimerkiksi kuviksen ja musiikin tunneilla pääsi myös löytämään oman sisäisen lapsensa vesiväreillä ja rummuilla värkäten 🙂
2. Miksi hait kyseiseen sivuaineeseen?
Minua kiinnostaa kasvatus- ja opetusala ylipäänsä ja mahdollinen opettajan pätevyys (sitten joskus ha(r)ma(a)ssa tulevaisuudessa), jolloin tämä sivuaine oli looginen valinta. Käytännönläheisyys kiinnosti, samoin painotus lasten opettamiseen. On hyvä kuitenkin muistaa, ettei ko. sivuaine anna esi- ja alkuopetusopen pätevyyttä, mutta toimii hyvänä ponnistuslautana ja etuna, jos esimerkiksi vastaavalle alalle joskus halajaa.
3. Kenelle suosittelisit kyseistä kokonaisuutta?’
Suosittelen tätä niille, jotka haluavat käytännönläheisen, superhauskan ja mukavan sivuaineen. Sopivasti rentoutta sekä haastetta. Kursseilla pääsee myös hyvin tutustumaan aivan uusiin ihmisiin, sillä suurin osa opiskelee muuta tutkintoa kuin me.
4. Vastasiko sivuaine odotuksiasi ja koitko siitä olleen hyötyä tulevaisuutta/ammattia ajatellen?
Sivuaine yllätti rentoudellaan (kuvis, musiikki, liikunta..), mutta myös haastavuudellaan ja työn määrällä. Tunteja on useita viikossa ja eri ryhmätöitä ja raportteja voi kertyä yllättävänkin paljon, joten aikataulutus kannattaa. Kokonaisuudessaan kurssi on kuitenkin ollut hyvin tervetullutta vaihtelua kasvatustieteen aineopintoihin ja kaikkeen teoriaryöppyyn mitä muilta luennoilta saa. Minusta jokainen sivuaine on hyödyllinen ja koen tällä olevan lisäarvoa esimerkiksi nyt kesätöitä ja myöhemmin varsinaista työtä hankkiessa. Sivuaine on jo tähän mennessä avartanut näkemystäni asioista ja olen saanut hyvien keskustelujen kautta paljon uusia ajatuksia.
Suvi Poikela (kauppatieteet):
1. Millainen sivuaineen sisältö oli?
Kauppatieteiden perusopintojen (25op) kursseihin kuuluu viisi viiden opintopisteen kurssia, joita ovat: markkinoinnin perusteet, strateginen johtaminen, johdon laskentatoimi, taloustieteen perusteet ja investointipäätökset. Opintojen yleisnäkemys on hyvin erilainen kuin kasvatustieteissä tai -psykologiassa. Kursseilla saa konkreettista tietoa. Markkinointi ja strateginen johtaminen ovat hyvin soveltavia kun taas laskentatoimi ja taloustieteen perusteet ovat yksiselitteisempiä. Sivuaine on vielä kesken, joten en ole käynyt investointipäätökset-kurssia. Opetustapoina ovat massaluennot iltaisin ja melkein kaikilla kursseilla on tentti. Kurssit ovat hyvin laajoja ja niihiin kuuluu paksuja kirjoja, joten siihen on hyvä valmistautua, jos haluaa opiskella kauppatieteiden sivuainetta.
2. Miksi hait kyseiseen sivuaineeseen?
Olen kiinnostunut taloudesta, markkinoinnista ja yritysten toiminnasta. Tulevaisuudessa haluaisin mahdollisesti työskennellä esimerkiksi henkilöstötehtävissä, joten ajattelin kauppatieteistä olevan ehkä hyötyä siinä. Kauppatiede vaikutti myös monta muuta sivuainetta kiinnostavammalta.
3. Kenelle suosittelisit kyseistä kokonaisuutta?
Suosittelisin kauppatieteiden perusopintoja taloudesta kiinnostuneille ja sellaisille opiskelijoille, joita kiinnostaa konkreettinen tieto talouden maailmasta. Täytyy olla halu oppia, koska kauppatieteen perusopinnot ei ole ns. helppo sivuaine.
4. Vastasiko sivuaine odotuksiasi ja koitko siitä olleen hyötyä tulevaisuutta/ammattia ajatellen?
Sivuaine on vastannut aika pitkälti odotuksia. On ollut numeroiden kanssa pyörittelyä mutta myös hyvin mielenkiintoisia esimerkkejä esimerkiksi markkinoinnin maailmasta. Koen, että sivuaineesta on hyötyä ihan jo siksi, että sitä opiskellessa sivistyy ja ymmärtää hieman enemmän bisnesmaailmaa ja sitä, miten se toimii. Kauppatiede antaa vastakkaisia ajattelumalleja meidän pääaineisiimme, jonka koen olevan rikkaus. Kauppatiede on tuonut minulle uudenlaista ajattelua ja positiivisia ajatuksia. Se on toki tuonut myös paljon haasteita, koska meillä kasvatustieteissä ei tarvita juurikaan kuvioita ja laskutoimituksia.
Kiitos kaikille panelisteille, Kaisa Karhulle ja paneeliin osallistuneille! Saimme taas paljon hyvää ja positiivista palautetta, jonka avulla voidaan tehdä ensi vuoden panelista entistä ehompi 🙂
Motiva ry 